Silmälääkärin silmät avautuivat Jumalan Sanalle

”Romahdin polvilleni ymmärtäessäni Raamatun jakeiden voiman, suuruuden ja kauneuden.”

Petri Mustonen syntyi Särkänniemessä Tampereen kaupungissa. Vaikka hänen vanhempansa kuuluivat evankelisluterilaiseen kirkkoon, eivät hengelliset asiat olleet perheessä tärkeitä. Henkisistä asioista hän innostui videokaseteilta katsomiensa karate-elokuvien kautta.
– Idän filosofia ja mystiikka kiinnostivat minua, ja 14-vuotiaana liityin karateseuraan, jossa painotettiin lajiin kuuluvia henkisiä arvoja. Karatevalmentajat opettivat, että karaten harrastajista tulee herrasmiehiä, mutta itse he saattoivat pettää vaimoaan ja käyttäytyä aggressiivisesti, Mustonen kertoo.

Kiinnostus kristinuskoa kohtaan heräsi tamperelaisen lähikaupan pihaan pysäköidyssä teetupabussissa.
– Siellä oli tuttuja poikia koulustani. Olin otettu siitä rohkeudesta ja varmuudesta, jolla he puhuivat uskostaan Jeesukseen. Kuulin ensimmäistä kertaa, miten uskonasiat voivat olla totta ihan henkilökohtaisella tasolla.

Petri Mustonen kävi noin puolen vuoden ajan säännöllisesti teetupabussissa keskustelemassa ja kuuntelemassa. Pikkuhiljaa sydämessä syntyi päätös julkisen uskonratkaisun tekemisestä.
– Ajattelin, että jos päätös ei ole julkinen, niin en uskalla myöhemminkään tunnustaa uskoani ihmisten edessä. Soitin yhdelle teetupabussilaiselle kysyen, haluaisiko hän lähteä kanssani hengelliseen kokoukseen. Hän luonnollisesti ymmärsi puhelun syyn, koska oli kertonut minulle hengellisistä asioista.

Vuonna 1987 Petri Mustonen teki julkisen päätöksen lähteä seuraamaan Jeesusta tunnetun saarnaajan Matti Takalan pitämässä tilaisuudessa.
– Seuraavana päivänä olin jo vapputorilla evankelioimassa ihmisiä toisten uskovien kanssa, Mustonen hymyilee.

Menestysteologia tarjosikin menetyksiä

Uskovien nuorten ryhmä, jossa Petri Mustonen oli mukana, innostui Ruotsissa vaikuttavan Livets Ord -seurakunnan menevästä toiminnasta. Tuolloin Mustonen ei tiennyt, että Ulf Ekmanin vuonna 1983 perustaman seurakuntaliikkeen oppi uskovalle tässä ajassa etuoikeutena kuuluvasta fyysisestä terveydestä ja taloudellisesta vauraudesta ei edustanut tervettä kristinuskoa.
– Kävimme Ruotsissa asti seurakunnan tapahtumissa. Niissä oli tuhansia osallistujia ja tunnettuja esiintyjiä, kuten Carola Häggkvist ja Ulf Christiansson Jerusalem-yhtyeestä. Kaikki oli suurta ja mahtavaa. Perinteinen kristillisyys tuntui siihen verrattuna köyhältä ja kipeältä, Mustonen muistelee.

Näkemästään ja kuulemastaan vaikuttuneena Petri Mustonen aloitti opinnot Livets Ord -seurakunnan raamattukoulussa Ruotsissa.
– Opiskelu oli uuvuttavaa henkisesti ja fyysisesti. Seurakunnan tilaisuudet saattoivat kestää 4–5 tuntia, ja niitä oli jatkuvasti. Kaikki vapaa-aika ja raha kuluivat opintoihin, ja tämän lisäksi minulle oltiin vielä ilkeitä. Ehkä ilkeilyn ajatus oli se, etteivät uskovat saa olla nössöjä.
– En jaksanut enää kyseistä toimintaa ja jättäydyin siitä kokonaan pois. Yksi lapsuudenystäväni oli mukana Livets Ordin toiminnassa vielä kymmenen vuotta lähtöni jälkeen. Nykyään hän on agnostikko eikä halua kuulla mitään uskonasioista, Mustonen kertoo surullisena.

”Tasapainoinen seurakunta on tasa-arvoinen”

Karujen kokemustensa jälkeen myös Petri Mustonen halusi ottaa etäisyyttä hengellisiin asioihin. Elämä pyöri lääketieteen opintojen ympärillä. Seurakuntakuvioista tuttujen kavereiden kanssa käytiin toisinaan ravintoloissa ryypiskelemässä.
– Opintojeni jälkipuoliskolla löysin asunnostani vanhan Raamatun. Puhalsin pölyt pois sen kannelta ja aloin lukea Matteuksen evankeliumia. Se räjäytti tajuntani, Mustonen kertoo.
– Yhtäkkiä ymmärsin, että menestysteologian oppi on rakkaudetonta: sairaalla ei ole tarpeeksi uskoa, jos hän ei parane; Jumalalle täytyy uhrata rahaa, jotta saisi siunauksia; lähimmäistä ei pidä auttaa, koska muuten hän ei opi itse antamaan Jumalalle.

Petri Mustonen teki elämässään parannuksen, mutta terveen seurakuntayhteisön löytäminen ei ollut helppoa. Monien mutkien jälkeen hengellinen koti löytyi Tampereen One Way -seurakunnasta. Nokialla asuva Mustonen toimii yhteisössä miesten työn vastaavana ja vetää heille iltoja kerran viikossa. Kokemustensa kautta hän painottaa erityisesti yhtä tärkeää asiaa terveen seurakunnan tunnusmerkkinä.
– Tasapainoinen seurakunta on tasa-arvoinen. On olemassa yhteisöjä, joissa sihteeriltä täytyy varata aika, kun haluaa keskustella pastorin kanssa, eikä silti välttämättä saa tapaamisaikaa. Terveessä seurakunnassa ymmärretään, että suurin on se, joka palvelee toisia.

Raamatun sanoma ei ole vanhentunut

Yleislääkäriksi valmistumisen jälkeen Petri Mustonen jatkoi lääketieteen opintoja erikoistuen silmälääkäriksi. Tällöin Markuksen evankeliumissa kuvattu Jeesuksen toteuttama erikoinen, sokean miehen kaksivaiheinen parantuminen avautui hänelle uudella tavalla.
– Romahdin polvilleni, koska ensimmäistä kertaa ymmärsin jakeiden voiman, suuruuden ja kauneuden. Jos lääkäri leikkaa syntymästä tai varhaisesta lapsuudesta asti kaihin sokeuttamat silmät vasta aikuisena, niin näkö jää silti hyvin heikoksi johtuen bilateraalisesta deprivaatioamblyopiasta. Tätä kukaan ei voinut tietää 2000 vuotta sitten, mutta Jumala tiesi. Miehen parantuminen noudattaa nykylääketieteen lainalaisuuksia, Mustonen riemuitsee.

Artikkeli on kirjoitettu Markus Majabackan tekemästä Petri Mustosen haastattelusta. Artikkelin kuva on peräisin One Way TV Suomi -Youtube-kanavan videosta Menestysteologinen raamattukoulu, osa 1.