Syvällinen sukellus hattarakristillisyyteen

R. Doulglas Geivett & Holly Pivec. A New Apostolic Reformation? A Biblical Response to a Worlwide Movement. Weaver Book Company 2014. Nid. 254 s.

Maailmanlaajuiseksi levinnyttä New Apostolic Reformation -liikettä  ja sen oppia Raamatun ja klassisen kristinuskon opinkappaleiden valossa tutkivia teoksia ei ole markkinoilla liikaa, joten aiheesta kiinnostuneiden onkin täytynyt etsiä tietonsa pääasiassa internetistä. Amerikkalaisten filosofian professori R. Douglas Geivettin ja tutkija sekä journalisti Holly Pivecin kirjoittama kirja sisältääkin kaikkea sitä, mitä hyökkäävät  ja sormea heristävät kriittiset nettiartikkelit kyseisestä liikeestä eivät yleensä sisällä.

Teoksessaan kirjoittajat paneutuvat selkeällä tavalla NAR -liikkeen pääopinkappaleisiin mutta tekevät myös selväksi, etteivät kaikki liikkeen alla vaikuttavat julistajat ole kaikista asioista yhtä mieltä. Geivett ja Pivec nostavat tarkastelun alle liikkeen tärkeimmät painotukset; näkemykset apostolin ja profeetan roolista, hengellisen sodankäynnin strategiasta, apostolin roolista yhteyden luojana, ihmeistä ja lopun ajan voitokkaasta armeijasta. Jokaisen aiheen esittelyn jälkeen he vertaavat niitä Jumalan Sanan kokonaisilmoitukseen sekä tunnetumpien vapaiden suuntien herätysliikkeiden näkemyksiin asiasta.  Erityisen ilahduttavaa on se, että kirjailijat pohjustavat näkemyksensä NAR -liikkeen teologiasta runsailla kirjojen ja internetsivujen lähdeviitteillä, joista lukija voi halutessaan tarkastaa asioiden todenperäisyyden sekä lukea lisää aiheesta. 

A New Apostolic Reformation? A Biblical Response to a Worlwide Movement -teoksessa Geivett ja Pivec pureutuvat ansiokkaalla tavalla juuri NAR -teologian harhaiseen ytimeen, jonka mukaan Jumala paljastaa yliluonnollisia strategioitaan nykypäivän apostoleille ja profeetoille, joilla on samanlainen, tai jopa vielä suurempi auktoriteetti, kuin Raamatun apostoleilla ja profeetoilla. Jotta seurakunnasta tulisi voitokas maan päällä, nykypäivän apostoleilla ja profeetoilla on oltava seurakunnassa hallinnolliset virat sekä pastoreita ja vanhimpia tärkeämpi rooli.

Kirjaa lukiessa tulee nopeasti selväksi, että Raamatun tutkijan tärkeimmät työkalut – eksegetiikka (mitä tietty Raamatun teksti tarkoitti sen omassa historiallisessa tilanteessa aikansa lukijoille) ja hermeneutiikka (mitä tämä sama teksti merkitsee meille nykypäivän ihmiselle) – näyttää unohtuneen liikkeen johtajilta ja opettajilta työkalupakkiin. NAR -liikkeen teologia on kevyt ja monessa kohtaa epäjohdonmukainen. Se on kuin huvipuiston hattara, joka näyttää hyvältä ja maistuu makealta muttei ravitse syöjäänsä. Kirjaa lukiessa itselleni vahvistui entisestään näkemys siitä, että NAR -liike tekee suurinta vahinkoa kylvämällä kannattajiensa keskuuteen kriittisyyttä tervettä kristillistä perusoppia kohtaan ja eristämällä näin ihmisiä terveistä seurakunnista.

Erityisen huomionarvoista kirjassa on mielestäni se, että Geivett ja Pivec pitävät NAR -liikkeen edustajia itsensä tavoin Jeesusta rakastavina ihmisinä, joten mustamaalaamiseen eikä sensaatiohakuiseen kauhisteluun ei sorruta missään kohtaa vaikkei vaikeistakaan asioista vaieta. 

Kirja-arvio on julkaistu aikaisemmin Ristin Voitto -lehdessä.