Tönäisy takaisin raamatullisille raiteille
Elämä opetuslapsena Apostolien teoissa ja tänään, Coleman Robert E. Bergvik kirjat 2020. Nid. 123.
Bergvikin Säätiön julkaisema tohtori Robert E. Colemanin kirja ilmestyi vajaa parikymmentä vuotta sitten ensimmäisen kerran suomeksi Karas-Sanan toimesta nimellä Opetuslapseus Apostolien teoissa ja NYT. Vaikka uusintapainoksen saanut teos onkin ulkoisesti laiha – jo sivulta 85 alkaa tekijän jälkisanat – niin se kätkee sisuksiinsa kuitenkin todellista dynamiittia.
Vieläkin elossa oleva yli 90-vuotias Coleman oli evankelista Billy Grahamin läheinen työtoveri. Edesmenneen amerikkalaisen evankelistan tavoin myös hän puhuu kirjassaan maailman evankelioimisen tärkeydestä ja tarpeesta suurella vakavuudella. Teoksessaan kirjailija nostaa Apostolien teoista esiin niitä tärkeitä ja pysyviä periaatteita, jotka ovat yhä voimassa Jeesuksen seuraajilleen antaman lähetyskäskyn tehokasta toteuttamista varten.
Jaettava palvelutehtävä- luvussa Robert E. Coleman painottaa muun muassa siihen, etteivät alkuseurakunnan johtajat olleet yhtään huonompia henkilökohtaisessa evankelioimisessa, kuin opettamisessa. Hän muistuttaakin, ettei uskosta osattomien ihmisten luonnollinen kohtaaminen saisi jäädä huomaamatta myöskään tämän päivän julistajilta. Jeesuksesta todistaminen ei ollut alkuseurakunnan uskoville tekniikka eikä ohjelma, vaan elämäntapa, kirjailija sanoo.
Coleman käsittelee teoksessaan myös ongelmaa, joka on länsimaiden kirkoissa ja seurakunnissa varmasti nyt vieläkin ajankohtaisempi, kuin kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä. Hän muistuttaa, että Jeesuksen antama lähetyskäsky on henkilökohtainen asia. Se, miten seurakuntien kaikki ohjelmat valmistavat jäseniään juuri tätä palvelusta varten, onkin niiden merkityksen mitta. ”Jos tätä kriteeriä sovellettaisiin tämän päivän uskonnolliseen toimintaamme, kuinka paljon siitä olisi ponnistelumme arvoista”, Coleman kysyy viitaten apostolisen palvelutyön malliin, jossa koko Kristuksen ruumis mobilisoitiin lähetystyöhön.
Kurinalaisuus -luvussa kirjailija muistuttaa tämän päivän kristittyjä siitä, miten alkuseurakunnan uskoville ”Jeesus on Herra” -toteamukseen sisältyi lupaus täydellisestä alistumisesta hänen auktoriteettinsa alle, koska se oli parannuksessa tehty valinta. Kirjailija kysyykin, ovatko läntisen maailman ylellisyys ja vapaus tuudittaneet itsetyytyväisen seurakunnan keskinkertaisuuteen. Jos näin on, niin mikä tahansa olosuhde, joka ottaa pois uskovien keinotekoiset tuet, olisi nähtävä Colemanin mukaan Jumalan armollisena tekona seurakuntaansa kohtaan.
Elämä opetuslapsena Apostolien teoissa ja tänään ei ole kirja niille, jotka eivät ole valmiita muuttumaan. Ne taas, jotka haluavat seurata kaikesta sydämestään Jeesusta, teos tönäisee takaisin raamatullisille raiteille koskien uskoville jätettyä tehtävää sekä vastuuta maan päällä. Vaikkei Robert E. Coleman silitä lukijan päätä, niin kirja ei ole missään nimessä kuitenkaan ahdistava, tai syyllistävä, pikemminkin haastava ja motivoiva. Tuleva voima -luvussa hän painottaakin vahvasti, ettei Jeesuksen seurakunnalleen antamalla lähetystehtävällä olisi mitään mahdollisuutta onnistua ilman avuksi lähetettyä Pyhää Henkeä.
Kirjan ainoa miinus löytyy mielestäni sen kirjoitustyylistä, joka on paikoitellen hieman vaikeasti luettava. Monessa kohdassa jouduin lukemaan tietyt virkkeet parikin kertaa, jotta sinänsä yksinkertainen viesti avautui selkeästi. Mielestäni Bergvikin Säätiö teki tärkeän työn julkaistessaan kirjan uusintapainoksena. Tällaisia evankeliointia käsitteleviä kirjoja, joissa on huomioitu samaan aikaan tasapuolisesti vahva raamatullisuus ja käytäntö, ei ole liikaa.
Kirja-arvio on julkaistu aikaisemmin Ristin Voitto -lehdessä.
