Pitkä tie takaisin Jumalan luo
Artikkelin alkuperäinen julkaisupäivä 19.11.2018
Tommy Rusasen vasemman käden sormet temmeltävät nopeasti sähkökitaran kapealla otelaudalla. Kerrostalohuoneiston lattialla on vahvistimen ja kaiutinkaapin lisäksi hyvässä järjestyksessä kaksitoista kitaran efektipedaalia. 56-vuotiaan miehen pitkä ja vaihderikas matka musiikin maailmaan alkoi jo pienenä poikana.
– Noin 10-vuotiaana nassikkana aloin kuunnella musiikkia vakavammin ja pari vuotta myöhemmin menin kouluni rumpujensoittokurssille. Kurssilla kanssani oli myös myöhemmin Pro Fide -yhtyeessä vaikuttanut Jouko Kantola, Rusanen muistelee.
– Pikkuhiljaa aloin soittaa myös kitaraa ja 16-vuotiaana se oli jo pääinstrumenttini.
Yhdysvalloissa 60-luvun loppupuolella nuorison keskuudessa alkaneen massiivisen Jeesus-liikkeen mainingit rantautuivat 70-luvulla myös Raisioon. Vuotta ennen rippikoulun alkamista Rusanen antoi elämänsä Jeesukselle. Hän muistelee pienen kaupungin luterilaisen kirkon järjestämissä nuortenilloissa olleen parhaimmillaan satakin nuorta paikalla lauantaisin. Tuolloin kirkon piireissä hyväksyttiin pitkin hampain kevyt hengellinen pop- ja rock-musiikki mutta sitä vähänkin ankarapoljentoisempi tuotanto määriteltiin usein synnilliseksi. Ja juuri sellainen musiikki alkoi kiinnostaa nuorta miehenalkua yhä enemmän seurakuntakuvioiden jäädessä taka-alalle. Tommy Rusasen musiikillisista esikuvista monet olivat erilaisten päihteiden käyttäjiä, ja myös ne alkoivat vetää magneetin tavoin puoleensa.
– Nuorena ei osaa kyseenalaistaa kaikkea ja lähtee liiankin helposti kokeilemaan uusia ja huonojakin asioita. Minulle jäi vaihde päälle ja noin parikymppisenä olin jo täysin koukussa huumeisiin, Rusanen sanoo vakavana.
Kiertue-elämää ja tähtituttavuuksia
Innokkaalle ja taitavalle nuorelle musiikkimiehelle avautui nopeasti työ äänentoistoalalla, missä hän toimi artistien ja yhtyeiden teknisenä avustajana sekä miksaajana. 18-vuotiaana Tommy Rusanen kiersi tunnetun ruotsalaisen artistin Tomas Ledinin yhtyeen apumiehenä Skandinaviaa sekä sen aikaista Keski-Eurooppaa. Tutuiksi tulivat vuosien varrella myös monet pohjoismaiden hard rock- ja heavymuusikot, kuten norjalaisen TNT-yhtyeen jäsenet sekä ruotsalainen kitarasankari Yngwie Malmsteen. Pian työn, soittamisen ja huumeiden käytön rinnalle astui myös päihteiden kauppaaminen.
– Aineiden käyttö on kallis harrastus. Ellei ole huippurikkaiden vanhempien mukula, niin rehellisesti ei niiden käyttöä kykene kustantamaan. Minusta ei ollut varkaaksi, joten minusta tuli myyjä.
Huumekaupalla hankitut rahat mahdollistivat ulkomaanmatkoja ja uusia tuttavuuksia. Yhdysvalloissa pyöriessään Tommy Rusanen tutustui hyvin muun muassa maineikkaassa Whitesnake-yhtyeessä soittaneeseen rumpali Tommy Aldridgeen. Erään rantakahvilan pöydässä hän rupatteli myös kitaralegenda Joe Walshin kanssa.
– Vasta hänen poistuessa sanoin, että näytät jotenkin tutulta. Et sattumalta soita Eagles-yhtyeessä, Rusanen nauraa.
Yliluonnollinen väliintulo
Melko suureksi laajentunut huumekauppa tuli ennen pitkää myös virkavallan tietoon. Ensikertalaisena Tommy Rusanen sai kolmen vuoden tuomion, josta hän istui kiven sisällä puolitoista vuotta. Päihteiden käyttö ja myynti ei kuitenkaan loppunut siihen.
– Vankilan jälkeen minulla oli pieni suljettu rinki tuttuja ihmisiä, joille vanhojen yhteyksieni kautta sain hankittua ainetta sen verran, että pysyin myös itse aineissa.
Vuoden 2004 loppukesällä kaikki kuitenkin muuttui radikaalisti. Parikymmentä vuotta jatkunut aineiden käyttö oli kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, ettei Tommy Rusanen sitä omin voimin kyennyt lopettamaan, vaikka halusikin. Elämä oli tarkoituksetonta.
– Vajosin omiin oloihini enkä ollut juurikaan ulkomaailman kanssa tekemisissä. Sen verran sentään ryhdistäydyin, että koirani pääsi vähän ulkoilemaan.
Eräänä päivänä Rusasella oli jäljellä puhdasta heroiinia liian vähän kahteen annokseen mutta liian paljon yhteen annokseen. Kyllästyneenä kaikkeen hän päätti kuitenkin piikittää tappamaan kykenevän määrän huumetta yhdellä kertaa elimistöönsä.
– Huokaisin samalla Jumalan puoleen, että tee jotakin, jos yhtään välität. Kaiken järjen mukaan minulta olisi pitänyt lähteä ainakin taju, jos ei henki. Katselin kuitenkin koiraani ihmetellen, että nyt tässä on jotakin kummallista, kun aine ei vaikuta ollenkaan. Silloin tajusin, että joku tosiaan oikeasti välittää minusta, Rusanen sanoo liikutusta äänessään.
Vaikka huumeiden käyttö ja kauppaaminen loppui kuin seinään, niin rankat vieroitusoireet kestivät noin kolmisen viikkoa. Suunnaksi valikoitui Turun Helluntaiseurakunta, kun kunto lopulta salli kotoa poistumisen.
– Seurakunnan rukousillassa istuin hiljaa itsekseni. Loppuillasta seurakunnan pastori bongasi minut ja tuli juttelemaan kanssani. Sen jälkeen aloin käymään kyseisessä paikassa. Ja loppu on historiaa, nykyisin Turun Kotikirkkoon kuuluva Rusanen hymyilee.
Jumalan armo kantaa haasteissa
Uskoontulon jälkeinen elämä ei ole ollut miehelle pelkkää ruusuilla tanssimista. Matkaan on mahtunut radiotoimittajan töissä alkanut työuupumus ja sitä seurannut masennus, toisen avioliiton kaatuminen sekä jo tiedossa olleen tarkkaavaisuushäiriön lisäksi myös diagnoosi Aspergerin oireyhtymästä. Iloa elämään tuovat kuitenkin 9-vuotias Vilma-tytär, kaksi aikuista poikaa sekä kaksi lapsenlasta. Suurin tyydytys elämään tulee kuitenkin suhteesta Jeesukseen.
– En aina jaksa ihmisten seuraa ja vaadin aikaa toipuakseni sosiaalisista kanssakäymisistä. Nykyään koenkin Jumalan armon sellaisena, ettei minun tarvitsekaan aina jaksaa, Rusanen sanoo.
Edelleen maailmassa suositulle sex, drugs & rock ’n’ roll -myytille mies ei enää nosta peukkujaan pystyyn.
– Kyseisillä asioilla voi kyllä täyttää elämää mutta ne eivät silti tee elämästäsi täyteläistä. Jeesus taas on elämä. Hän on kaikki, Rusanen kiteyttää hienosti.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Ristin Voitto-lehdessä digi- ja printtiversiona
