Jumalan taisteluvarustus Vanhassa testamentissa Osa 1. Alustus

Jumalan taisteluvarustus Vanhassa testamentissa Osa 1. Alustus

Suurimmalle osalle uskovista on varmasti tuttu Raamatusta efesolaiskirjeen kuudes luku, missä Paavali kirjoittaa Jumalan antamasta taisteluvarustuksesta Efeson kaupungin kristityille. Painotus aihetta käsittelevissä opetuksissa on kuitenkin usein se, että koska Paavali oli vangittuna Roomassa kirjeen kirjoittamisen aikana, niin hän otti vertauksensa todennäköisesti roomalaiselta sotilaalta, joka vartioi häntä. Näin voi toki ollakin mutta kahleissa olevaa vaaratonta Paavalia tuskin ainakaan vartioi täydessä sota-asussa oleva roomalainen sotilas. 

Hengellisen sota-asun eri osien merkityksistä  ja niiden sovelluksesta uskovan elämään on myös tehty paljon erilaisia tulkintoja, hyvin villejäkin. Välillä esimerkiksi kehotetaan joka aamu pukemaan oikeassa järjestyksessä osa kerralla ylle hengellinen taisteluvarustus, jotta kykenee vastustamaan pahaa voitokkaasti päivän aikana. 

Tänään tutkimmekin yhdessä oikeastaan kahta asiaa:

  1. mikä oli se pääsanoma, jonka Paavali halusi kuulijoilleen viestittää, kun hän kehotti heitä pukeutumaan Jumalan antamaan taisteluvarustukseen? 
  2. hakiko hän hengellisen sota-asun symboliikan roomalaiselta sotilaalta, vaiko jostakin muualta? 

Efesolaiskirjeen tarkoitus oli rohkaista kaupungin kristittyjä. Kirjeessään vangittu Paavali kuvailee seurakunnan olemusta ja haastaa uskovia toimimaan Kristuksen elävänä ruumiina maan päällä. Luvun loppupuolella hän muistuttaa Efeson uskovia siitä, miten seurakunta taistelee jatkuvasti pimeyden voimia vastaan, ja mikä on kristittyjen asema Kristuksessa tässä taistelussa. 

Kristityn elämä ei ole pelkkä mukava kesäinen eväsretki, tai lomamatka. Totuus, jonka monesti unohdamme uskovina on se, että olemme jatkuvasti – halusimme tai emme – mukana hengellisessä sodassa, jossa emme pärjää ilman Jumalan apua.  Ilmestyskirjan luvusta 12:7-12 löytyy mielenkiintoinen kohta, missä apostoli Johannes kuvaa hengellisessä todellisuudessa käytyä sotaa, jonka lopputulos ratkesi Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta. 

”Taivaassa syttyi sota. Miikael ja hänen enkelinsä ryhtyivät sotaan lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme ja sen enkelit tekivät vastarintaa mutta eivät kestäneet, eikä niillä ollut enää sijaa taivaassa. Suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, koko maanpiirin eksyttäjä, heitettiin maan päälle, ja sen enkelit heitettiin sen kanssa. Sitten minä kuulin voimakkaan äänen sanovan taivaassa: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä on heitetty ulos, hän joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä. He ovat voittaneet hänet Karitsan veren ja todistuksensa sanan kautta eivätkä ole rakastaneet henkeään vaan ovat olleet alttiit kuolemaan asti. Sen tähden riemuitkaa, taivaat ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä Paholainen on astunut alas teidän luoksenne. Hän on suuren vihan vallassa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” Ilmestyskirja 12:7-12 FINRK

Johanneksen Ilmestyskirjassa käyttämä ”meidän veljiemme syyttäjä on heitetty ulos”-lause on läheisessä yhteydessä myös hänen evankeliumiinsa tallettamiin Jeesuksen omiin sanoihin ”tämän maailman ruhtinas heitetään ulos”. Näillä sanoilla Jeesuksen viittaa juuri omaan voittoonsa kuolemansa ja ylösnousemuksena kautta. 

Saatana, jonka yksi nimistä on Raamatussa syyttäjä, tietää hävinneensä taistelun ja aikansa olevan vähissä. Se on käynyt häväistynä altavastaajana epätoivoista taisteluaan Kristuksen maanpäällistä seurakuntaa vastaan jo kaksituhatta vuotta ja varmasti kiihdyttää tahtiaan ennen surkeaa loppuaan, joka on kirjoitettu ylös Raamatun viimeisille sivuille. On tärkeä sisäistää, että juuri tämä Jeesuksen vihollisesta jo saavuttama voiton näkökulma oli apostoli Paavalilla mielessä, kun hän kirjoitti Jumalan hengellisestä taisteluvarustuksesta Efeson uskoville, jotka joutuivat varmasti kokemaan kokemaan vainoa sekä erilaisia vaikeuksia uskonsa tähden, ja olivat varmasti alaspainettuja monella tavalla. 

Kiinnostavaa on se, että  Paavalin taisteluvarustus-teologia näyttää nousevan hyvin vahvasti Vanhasta testamentista sen sijaan, että hän olisi kehitellyt sen roomalaisen sotilaan varustuksesta. Yhtä apostolin mainitsemaa taisteluvarustuksen osaa lukuun ottamatta ne kaikki löytyvät profeetta Jesajan kirjasta. Jäljelle jäänyt kilpi taas mainitaan muualla VT:ssä Jumalan ominaisuutena lukuisia kertoja. 

Jesajan kirja jakautuu kolmeen osaan. Luvut 1–39 käsittelevät aikaa ennen Babylonian vankeutta, luvut 40–55 vankeuden aikaa 587–538 eKr. temppelin tuhoamisen jälkeen sekä luvut 56–66 pakkosiirtolaisuuden jälkeistä aikaa.  Jesajan kirjassa profeetta kutsuu Juudaa, Isrelia ja näiden naapurikansoja tekemään parannuksen synneistään mutta Jesajan kirja on myös täynnä anteeksiannon, lohdun ja toivon sanoja, jossa hän kertoo millaisia siunauksia Jumala lupaa lähettää Messiaansa kautta kansalleen. Jesaja puhuukin Messiaasta enemmän, kuin yksikään toinen VT:n profeetoista. Hän kuvaa Messiaan sekä kärsivänä Herran palvelijana, että kaikkivaltiaana soturi-kuninkaana. Jesajan sanoma aukesi kokonaisuudessaan vasta Jeesuksen syntymän, palvelun, kärsimyksen, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. 

Jumalan taisteluvarustuksesta kirjoittaessaan Paavalilla näyttää olleen mielessä yksi pääasia: kuoleman ja synnin kirouksen voittaneen, saman aikaan nöyrän ja voittoisan Jeesus-kuninkaan ominaisuudet ovat myös hänen seuraajiensa ominaisuuksia, koska uskon ja Pyhän Hengen täyteyden kautta hänen omansa ovat pukeneet päällensä Kristuksen.  Roomalaiskirjeessä apostoli kirjoittaa näin: 

”Pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä hemmotelko ruumistanne, niin että annatte sen haluille vallan.” Kirje roomalaisille 13:14 vuoden 1992 kirkkoraamattu. 

Kristuksen päälle pukeminen merkitsee yksinkertaisesti sanottuna hänen esimerkkinsä mukaan elämistä, koska ainoastaan hänessä me saamme voiman elää oikein ja vastustaa pahaa. Vaikka olemmekin ihmisinä monella alueella vajavaisia, niin meissä asuva Pyhä Henki kutsuu ja auttaa meitä muuttumaan ja elämään sellaista elämää, joka on Jumalan tarkottamaa, ja tuo hänelle kunniaa.

 Ja sitten siirrymme Paavalin  sota-asua käsittelevän tekstin pariin. 

”Lopuksi: vahvistukaa Herrassa, ottakaa voimaksenne hänen väkevyytensä. Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen.” Kirje efesolaisille 6:10-13 FB92

Lähteet: Sacred Weapons for Spiritual War, Old testament Allusions and Armor of God

Markus Majabacka