Muistan vielä hyvin tuon pimeän talvi-illan tapahtuman 1990-luvun alkupuolella. Istuin velipoikieni ja parin turkulaisen kaverini kanssa pienessä henkilöautossa, joka kiiti kovaa vauhtia pitkin pimeää jäistä tietä. Olimme alle parikymppisiä nuoria miehenalkuja, joista vain yhdellä oli ajokortti. Äkkiä auto alkoi liikkua kevyenoloisesti tiellä sivulta toiselle, jolloin kuski huudahti: ”kattokaa jätkät!” Luulimme hänen pelleilevän ja käskimme lopettamaan. Nopeasti kuitenkin tajusimme, että kokematon kuski oli menettänyt auton hallinnan totaalisesti ja olimme niin sanotussa ”vapaa-ajossa”. 



Auto liukui kovalla vauhdilla oikealta kaistalta vasemmalle. Muistan vielä selkeästi, miten etupenkillä kuskin vieressä istunut kaveri huusi kovalla äänellä: ”Jeesus auta!” Meistä jokainen yhtyi tuohon huutoon, kun tajusimme, että olimme nyt tilanteessa, mihin emme kyenneet enää itse vaikuttamaan millään tavalla. Edellä mainittu vain kaksi sanaa sisältävä huudahdus on koko tähänastisen elämäni lyhyin ja aidoin rukous. Se lähti rehellisesti syvältä sydämestä.

Muistan erottaneeni auton ikkunasta nopeasti lähestyvien puiden tummia hahmoja. Sitten se olikin menoa. Auto suistui ulos tieltä pyörien kovalla rytinällä pari kertaa ympäri pysähtyen lopulta katolleen pientareelle. Muistan vielä elävästi, miten roikuin turvavöiden varassa pää alaspäin pimeässä autossa. Oli täysin hiljaista. Lopulta joku meistä katkaisi piinaavan hiljaisuuden kysymällä, että ovatko kaikki kunnossa. Kun saimme myöntävät vastaukset kaikilta, niin shokki, paniikki ja pelko purkautui ulos hysteerisenä nauruna.


Saimme irrotettua turvavyöt ja ryömimme muistaakseni ulos auton särkyneistä ikkunoista. 
Kukaan meistä ei ollut loukkaantunut. Ainoastaan kuskin vieressä istunut kaveri oli kolauttanut otsansa johonkin. Tämän seurauksena hän näytti tulevina viikkoina televisiosarja Star Strekin klingoni-rodun edustajalta.



Poliisit saapuivat onnettomuuspaikalle. He kertoivat meille ajatelleensa romuttuneen auton nähdessään, ettei siitä kukaan astuisi ulos omin avuin. Toisin kuitenkin kävi. Jeesus auttoi.



Oletko sinä kenties parasta aikaa elämäntilanteessa, joka on niin tukala ja vaikea, ettet koe voivasi vaikuttaa siihen juuri millään tavalla? Peli ei ole kuitenkaan menetetty. On olemassa yksi, joka voi auttaa. Hän on Jeesus, Jumalan poika, joka rakastaa sinua niin paljon, että antoi oman henkensä puolestasi. Ei tarvita mitään muuta, kun vilpitön Jeesus auta!-avunhuuto, niin Hän astuu luoksesi ja ojentaa auttavan kätensä sinulle.

Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua.
Psalmi 50:15