Jumalan myötätunto

Raamatusta löytyy kiinnostava kertomus israelilaisen Elisan ja syyrialaisen Hasaselin kohtaamisesta. Ensimmäinen oli – nimestään huolimatta – miespuolinen profeetta ja toinen Syyrian kuninkaan palvelija.

Kun Elisa kerran tuli Damaskokseen, Aramin kuningas Benhadad oli sairaana. Kun hänelle kerrottiin, että Jumalan mies on tullut kaupunkiin, sanoi kuningas Hasaelille: ”Ota mukaasi lahja, mene tapaamaan Jumalan miestä ja kysy hänen kauttaan Herralta, toivunko minä tästä taudista.”

Hasael meni tapaamaan Elisaa ja otti mukaansa lahjaksi neljäkymmentä kamelinkuormaa kaikkea, mikä Damaskoksessa oli parasta. Hän tuli ja astui Elisan eteen ja sanoi: ”Poikasi Benhadad, Aramin kuningas, lähetti minut sinun luoksesi kysymään, toipuuko hän tästä taudista.” Elisa sanoi: ”Mene ja sano hänelle: ’Sinä toivut.’ Herra on kuitenkin näyttänyt minulle, että hän kuolee.” Jumalan mies tuijotti eteensä ilmeettömänä, kunnes lopulta purskahti itkuun. Hasael kysyi: ”Minkä tähden herrani itkee?” Elisa vastasi: ”Koska minä tiedän, kuinka paljon pahaa sinä tulet tekemään israelilaisille. Sinä sytytät tuleen heidän varustetut kaupunkinsa, surmaat miekalla heidän nuoret miehensä, murskaat heidän pienet lapsensa ja halkaiset heidän raskaana olevat vaimonsa.” Hasael sanoi: ”Mikä on palvelijasi, tällainen koira, että hän voisi saavuttaa jotakin niin suurta?” Elisa vastasi: ” Herra on näyttänyt minulle, että sinusta tulee Aramin kuningas.”

Hasael lähti Elisan luota ja tuli herransa luo. Kuningas kysyi häneltä: ”Mitä Elisa sanoi sinulle?” Hasael vastasi: ”Hän sanoi minulle, että sinä toivut.” Mutta seuraavana päivänä Hasael otti peitteen, kastoi sen veteen ja piti sitä levitettynä Benhadadin kasvoilla, kunnes tämä kuoli. Ja Hasael tuli kuninkaaksi hänen tilalleen. 2. Kuninkaiden kirja 8:7-15 FINRK

Raamattu ei kerro meille ottiko Elisa vastaan kuninkaan lähettämän suuren lahjakuormaston mutta ainakin toisessa Vanhasta testamentista löytyvässä kertomuksessa hän kieltäytyi aramilaisen sotapäällikkö Naemanin runsaista lahjoista, kun Jumala paransi tämän profeettansa kautta vaikeasta ihosairaudesta.

Elisa ei puhunut sekavia eikä valahdellut, kun hän ensiksi sanoi, että kuningas tulee toipumaan sairaudesta mutta heti sen jälkeen totesikin tämän kuolevan. Jumala näytti profeetalleen enemmän, kun vain kuninkaan paranemisen. Hän näki myös tämän syrjäytyksen kavalan salamurhan kautta. Kuningas kuolisi kyllä mutta ei sairauden seurauksena.

Jumalan mies tuijotti eteensä ilmeettömänä

Englanninkielisessä NIV-Raamatunkäännöksessä kyseinen teksti kuuluu suomennettuna näin: Hän (Elisa) tuijotti häntä (Hasasel) kiinteällä katseella niin kauan, että Hasasel hämmentyi.

 Profeetan kyyneleet

Kyseessä oli dramaattinen kohtaaminen Jumalan profeetan ja Syyrian kuninkaan virkamiehen välillä. Elisa tuijotti Hasaselia pitkään suoraan silmiin, koska hänellä oli Jumalan antamaa tietoa tulevista tapahtumista ja siitä, miten Hasasel tulisi raastamaan ja tuhoamaan Israelia tulevaisuudessa.  Elisa näki syvälle syyrialaisen sieluun, ehkä syvemmälle, kuin tämä pystyi itsekään näkemään.  Jumala kertoi profeetalleen tuossa hetkessä enemmän tulevista asioista, kuin tämä halusi tietää.

Profeetan kyyneleet olivat merkki siitä, että hän ymmärsi kansansa ansaitsevan epäjumalanpalveluksen ja muiden räikeiden syntien seurauksena pyhän ja oikeudenmukaisen Jumalan sille salliman ahdingon ajan, joka oli tarkoitettu kansan herättämiseksi ja palauttamiseksi takaisin todellisen Jumalan luo. Samaan aikaan profeetan kyyneleet olivat seurausta hänen kokemastaan suuresta rakkaudesta ja myötätunnosta kansaansa kohtaan. Itse asiassa Elisa koki niitä samoja tunteita, joita Jumalakin koki.

On tärkeä muistaa, että kaikki Vanhan testamentin tapahtumat ovat aina esikuvia Uuden testamentin tapahtumista – Jeesuksen Kristuksen toiminnasta maan päällä, sovitustyöstä ristillä ihmiskunnan syntien puolesta ja ylösnousemuksesta kuoleman voittajana. Uudesta testamentista löytyykin hyvin samankaltainen tapahtuma Elisan kyyneliin liittyen, joka toteutui noin 900 vuotta myöhemmin.

 Jeesus itkee Jerusalemia

 Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän itki sitä ja sanoi: ”Jospa sinäkin tänä päivänä tietäisit, mikä tuo rauhan! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu. Vielä tulevat sinun osaksesi päivät, jolloin vihollisesi saartavat sinut vallilla, piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta. He kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat sinun lapsesi eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, koska et tuntenut etsikkoaikaasi.” Luukkaan evankeliumi 19:41-44 FINRK

Tässä Jeesus paljastaa meille Jumalan sydämen. Kun hän julisti profeetallisesti omaa kansaansa kohtaavasta ahdingosta, hän teki sen Elisan tavoin myötätunto sydämessään ja kyyneleet silmissään. Jeesus itki, koska hänen kansansa ei ymmärtänyt profeettojen ennustaman ajankohdan toteutuneen hänessä, heidän luvatussa messiaassaan. Itse Jumala oli tullut kansansa keskelle mutta suurin osa heistä  kieltäytyi vastaanottamasta messiastaan.

Jeesuksen sanat toteutuvat noin 40 vuoden kuluttua niiden lausumisesta, kun vuonna 66 jKr. juutalaiset nousivat kapinaan roomalaisia vastaan. Kolme vuotta myöhemmin keisari Vespaniuksen poika Titus lähetettiin kukistamaan kapina. Jerusalem poltettiin ja kuusisataa tuhatta juutalaista kuoli Tituksen hyökkäyksen aikana. Jeesus itki, kun hän kertoi kansaansa kohtaavasta ahdingosta, joka oli heidän oman kovan sydämensä seurausta. Hänellä oli myötätunto kansaansa kohtaan.

Raamattu ei kerro meille asiasta tarkemmin mutta Jeesuksella oli mahdollisesti kyyneleet myös silmissään, kun hän puhui niiden ikuisesta osasta, jotka hylkäävät rajallisen ihmiselämän aikana tietoisesti Jumalan suuren myötätunnon ja rakkauden lahjan.

 ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa vaan sitä varten, että maailma pelastuisi hänen kauttaan.” Johanneksen evankeliumi 3:16-17 FINRK

Elisa itki kansansa puolesta, Jeesus itki Jerusalemin asukkaiden puolesta. Keiden puolesta sinun sydämesi itkee myötätuntoa kokien?

Elämmekö kuninkaan lapsien tavoin?

Elisan ja Hasaselin kohtaamisessa näemme kaksi hyvin erilaista ihmistä. Toisen sydän oli täynnä myötätuntoa lähimmäisiä kohtaan ja toinen oli kiinnostunut vain itsestään piittaamatta toisten kärsimyksistä. Muinaisessa kirjoituksessa, jota kutsutaan Berliinin merkinnäksi sanotaan: ”Hasasel, ei kenenkään poika, kaappasi valtaistuimen.” Hasasel jäi historian lehdille vallankaappaajana ja väkivallantekijänä ilman kuninkaallista sukujuurta.

Jumala haluaa täyttää seuraajiaan omalla myötätunnollaan ja rakkaudellaan monella tavalla hyvin vajavaisia ihmisiä kohtaan, jollaisia me kaikki olemme. Kun Jeesus kehotti seuraajiaan pyytämään Isä meidän-rukouksessa ”tulkoon sinun valtakuntasi”, niin uskon hänen tarkoittaneen juuri sitä, että Jumalan rakkauden, myötätunnon, oikeudenmukaisuuden ja totuuden valtakunta saisi hallinta elämässämme eri tavoin jo täällä maan päällä. Kaikki Jeesuksen seuraajat ovat Raamatun mukaan Jumalan valtakunnan perillisiä, hänen poikiaan ja tyttäriään.

”Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte periä valtakunnan, joka on ollut valmistettuna teitä varten maailman perustamisesta asti.” ‭‭Matteuksen evankeliumi‬ ‭25:34‬ ‭FINRK‬‬

Meidät on siis kutsuttu elämään sellaista elämää, joka tuo kuninkaallemme kunniaa. Aina välillä onkin hyvä esittää itselle seuraava kysymys: elänkö taivaan valtakunnan kansalaisen arvolle sopivaa elämää sanoin ja teoin kaikkialla, myös sosiaalisessa mediassa?

Armon aika ei ole vielä ohi

Luukas on kuvannut evankeliumissaan seuraavan Jeesuksen toimintaan liittyneen kiinnostavan tapahtuman:

 ”Jeesus tuli Nasaretiin, jossa hän oli kasvanut, ja meni sapatinpäivänä tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Avattuaan kirjakäärön hän löysi kohdan, johon oli kirjoitettu: ”Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille. Hän on lähettänyt minut julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen. Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen palvelijalle ja istuutui. Kaikkien synagogassa olevien katseet kohdistuivat häneen. Silloin hän alkoi puhua heille: ”Tänään tämä raamatunkohta on toteutunut teidän korvienne kuullen.” Luukkaan evankeliumi 4:16-21 FINRK

Jeesus lainasi noin 740 vuotta aikaisemmin eläneen profeetta Jesajan ennustusta itsestään  (Jesajan kirja 61:1-2). Kiinnostavaa on kuitenkin se, että Jumalan poika lopetti Jesajan siteeraamisen ennen profeetan mainitsemaa Jumalan koston päivää. Miksi? Siksi, että elämme nyt Jumalan armon aikaa. Se alkoi Jeesuksen syntymisestä ja jatkuu aina hänen takaisin tuloonsa saakka. Vielä on aikaa kääntyä Jumalan puoleen ja ottaa vastaan hänen rakkautensa lahja – syntien anteeksi saaminen ja ikuinen elämä Jeesuksessa. Pyhän Jumalan oikeudenmukaisten pahuuteen kohdistuvien tuomioiden aita tulee myöhemmin aikojen lopulla mutta vielä saamme elää armon ajassa.

”Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet osamme ja armoa armon lisäksi, sillä laki on annettu Mooseksen kautta, armo ja totuus ovat tulleet Jeesuksen Kristuksen kautta.” Johanneksen evankeliumi 1:16-17 FINRK

Jumala haluaa löytää ja pelastaa kadonneita poikiaan ja tyttäriään. Juuri siksi hän tuli itse maailmaan pojassaan Jeesuksessa. Jumalan syli on avoimena jokaiselle ja hänen myötätuntonsa rajaton. Hän ei halua kadottaa yhtäkään luomistaan ihmisistä!

 Kirjeessään Efeson seurakunnalle apostoli Paavali opetti symbolisesti kristityn hengellisestä varustuksesta, jonka yksi osa on valmius viedä ilosanomaa eteenpäin.

”…ja olkoon kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumia kohtaan.”
Kirje efesolaisille 6:15

Tässä kohdassa suomeksi käännettyä rauha-sanaa (kreikaksi eirēnē) käytetään Raamatussa kuvaamaan myös kansallista rauhaa: vapautusta raivosta ja sodan tuhoisuudesta, rauhaa yksilöiden välillä, turvallisuutta, hyvinvointia ja onnellisuutta, Messiaan rauhaa: tietä, joka johtaa pelastukseen, Kristuksessa saatua sielun rauhaa sekä siunattua tilaa kuoleman jälkeen.

Välillä onkin hyvä tarkistaa, onko jalkoihimme lipsahtanut rauhan sanoman lenkkitossujen sijasta oikeassa olemisen, väittelyn, kiukun, vihan, armottomuuden ja tuomion julistuksen saappaat. Ja jos näin on, niin olisi syytä rientää kipin kapin kenkäkauppaan.