Herra on minun paimeneni…

Psalmi 23 on yksi rakastetuimpia kuningas Daavid kirjoittamia lauluja Raamatussa. Aluksi Daavid kuvaa Jumalaa lampaiden paimenena, koska kyseinen työ oli hänelle tuttu nuoruudesta. Paimen metaforaa Jumalasta kansansa kaitsijana käytetään läpi Vanhan testamentin. Uudessa testamentissa taas Jeesusta Kristusta kuvataan häneen uskovien paimeneksi. Se, että Jumalaa kuvataan Vanhassa testamentissa paimeneksi ja Jeesusta uudessa testamentissa, on vahvistus Jeesuksen jumaluudesta.

…ei minulta mitään puutu.

Psalminsa alussa Daavid kuvaa kauniisti, kuinka Jumala täyttää täydellisesti omiensa kaikki tarpeet. Daavid ei kuitenkaan lupaa, että Jumala täyttää elämämme aikana kaikki toiveemme, odotuksemme fyysiset tarpeemme. Ennen kaikkea hän kirjoittaa, että Jumala tulee aina täyttämään kaikki sellaiset tarpeemme, jotka ovat tärkeitä hengelliselle hyvinvoinnillemme.

Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.

Tiettynä vuodenaikoina lampaiden tuli jatkuvasti vaihtaa paikkoja, saadakseen ravintoa ja vettä. Jumalakin lupaa meille turvallisen paikan levätä ja syödä – sellaisen, josta ei tarvitse lähteä pois tullakseen ravituksi. Jumalan huolenpito ei rajoitu onneksi vuodenaikoihin, vaan on jatkuvaa! Sanatarkasti kännettynä alkukielen mukaan kohdassa puhutaan levon vesistä. Kyseistä lepo-sanaa käytetään muualla Raamatussa hengellistä levosta, jolla tarkoitetaan mm. pelastusta, ja henkilökohtaista yhteyttä Jumalaan.

Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä…

Jumalan suojeluksessa ja läheisyydessä hengellinen tilamme uudistuu ja virkistyy, kun tutkimme ja seuraamme Hänen antamiaan hyviä ohjeita Raamatussa. Jumala tahtoo johdattaa meitä niin, että hänen hyvä suunnitelmansa saisivat toteutua omien unelmiemme sijaan. Hyvä paimen tuntee aina oikean polun, jota pitkin johdattaa meidät suoraan ja turvallisesti parasta reittiä pitkin määränpäähän. Hän on paimen, joka ei uuvuta eikä väsytä lampaitaan.

…nimensä kunnian tähden.

Raamatussa puhutaan Jumalan nimen ylistämisestä, Jumalan nimen rakastamisesta ja Jumalan nimeen luottamisesta.  Usein Raamatussa myös sanotaan, että oman nimensä tähden Jumala tekee asioita. Jumalan nimi kuvaakin hänen olemaustaan ja luonnettaan. Jumala on aina sanastaan ja omasta kunniastaan kiinni pitävä Jumala. Hän pitää aina kaikki antamansa lupauksena, ja siksi hänen voikin aina luottaa.

Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.

Daavidin elinaikana paimen joutui välillä johtamaan lammaslaumansa seutujen läpi, joissa jyrkät ja kapeat rinteet peittivät auringon valon. Jumalakaan ei aina varjele meitä sydänsurulta ja vaikeuksilta. Vaikeina aikoina meidän ei kristittyinä kuitenkaan tarvitse pelätä, koska itse synnin kirouksen ja kuoleman voittanut Jeesus Kristus kulkee pimeässä laaksossa yhdessä kanssamme meitä tukien ja rohkaisten. Pimeiden paikkojen läpi kulkeminen kuuluu välillä lampaiden reittiin hyvää määränpäätä kohti mentäessä.

Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi

Vuoden 38 Kirkkoraamatussa lukee: Sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat

Daavid käyttää paimenen työkaluja kuvaamaan Jumalan huolenpitoa vaikeina aikoina hänen omiensa elämässä. Hepreankielisessä Raamatun tekstissä kuvataan kahta erilaista työvälinettä, joilla paimen suojelee laumaansa. 1. Ensimmäinen työväline oli paksu puinen nuija, jota paimen käytti laumansa suojelemiseen petoeläimiltä. 2. Toinen työväline oli pitkä puinen sauva, jota paimen käytti lampaidensa ohjaamiseen ja tukemiseen. Vaikeina aikoina Jumala on aina valmiina lohduttamaan meitä huolenpitonsa ja tukensa kautta.

Seuraavaksi Psalmin kirjoittaja muuttaa Jumala-vertauksen hyvästä paimenesta vieraanvaraiseen isäntään.

Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen.

Daavid kuvaa Jumalaa vieraanvaraiseksi isännäksi, joka valmistaa omilleen juhla-aterian ja ylläpidon haastavissa ja vaarallisissakin olosuhteissa! Saamme nauttia hänen läsnäolostaan ja rauhastaan aikoina, jolloin vaikeudet ympäröivät meitä.

Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.

Pään voiteleminen öljyllä oli Psalmin kirjoittamisen aikana toimenpide, jonka antelias isäntä suoritti tervetulotoimituksena kotiinsa saapuville avostetuille vieraille ennen juhlapöytään astumista. Öliviiöljyyn sekoitettiin hyvän tuoksuisia aineita. Toimenpide toi virvoitusta matkavieraille. Vaikeiden tilanteiden ja elämänjaksojen jälkeen Jumala usein antaa meidän kokea suurta hyvyyttään. Job on tästä hyvä esimerkki. Ylitse vuotava juomamalja, kuvaa myös hyvän isännän vieraanvaraisuutta, anteliaisuutta ja rakkautta. Virvoittava juoma ei tule loppumaan hänen läsnäolossaan. Jumalan hyvässä läsnäolossa unohdamme pelkomme ja murheemme.

Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä..

Jumalan hyvyyden ja rakkauden kokeminen toi Psalmin kirjoittajalle iloa ja lohtua vaikean elämäntilanteen keskelle. Hän ymmärsi, että hyvä isännän rakastava huolenpito ei jättäisi häntä koskaan maan päällisen elämän aikana, olivat ympäröivät tilanteet minkälaisia tahansa. Ympäröi-sana on vahva. Alkukielessä se kuvaa sotajoukkoa, joka jahtaa ja saartaa vihollista. Jumalan hyvyys ja rakkaus seuraavat meitä ja ympäröivät meitä kaikkialla!

…ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Herran huoneella Psalmin kirjoittaja tarkoittaa mahdollisesti pyhäkköä, Jumalan läsnäolon ja kohtaamisen paikkaa. Psalmin vertauksessa kyseessä on myös vieraanvaraisen isännän talo. Orjat ja palvelijat eivät tuona aikana asuneet isännän talossa. Kyseessä on siis lapseus. Daavid iloitsi siitä, että koko elämänsä ajan hän saisi nauttia läheisestä yhteydestä Jumalan kanssa.  Asua-sana (hepreaksi yashav) voidaan kuitenkin myös palaamiseksi Jumalan huoneeseen (pyhäkköön, temppeliin. Ehkä Daavid joutui olemaan Psalmin kirjoittamisen aikana erossa Jumalan fyysisestä pyhäköstä.