Rakkautta jo Raamatun alkulehdillä
Kun Jumalan luomat ensimmäiset ihmiset Aadam ja Eeva lankesivat kapinaan Luojaansa vastaan paratiisissa, niin Hän alkoi saman tien suuressa rakkaudessaan valmistaa pelastussuunnitelmaa ihmiskunnalle, josta synti, eli tottelemattomuus Kaikkivaltiasta kohtaan, oli nyt saanut kuolettavan puristusotteen.
Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän.
1 Moos. 3:15
Jumala julisti saatanalle, Aadamin ja Eevan eksyttäjälle, että Hän tulisi lähettämään oman poikansa ihmiseksi maailmaan. Jumalan pojan kuoleman kautta pahan valta murskattaisiin, ja ihmiskunta vapautuisi siitä pahuuden puristusotteesta, mikä oli seurausta ensimmäisten ihmisten tottelemattomuudesta. Näin luotujen katkennut yhteys Luojaan tulisi korjaantumaan ihmeellisellä tavalla, ihmissukuun syntyvän Jumalan kautta, jonka käsien ja jalkojen läpi iskettävät naulat tulisivat ripustamaan hänet ristinpuulle.
Jo paratiisissa Jumala teki kapinaan ja tottelemattomuuteen syyllistyneille Aadamille ja Eevalle armollisen teon, mikä puhui esikuvallisesti siitä, mitä tulisi kerran tapahtumaan Golgata-nimisellä kukkulalla Jerusalemin ulkopuolella.
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimolleen nahasta vaatteet ja puki heidät niihin. 1 Moos. 3:7, 21
Langenneessa tilassa olevat Aadam ja Eeva tajusivat olevansa alasti. Tämä kuvaa sitä hengellistä alastomuutta, mikä on seurausta rikkoutuneesta yhteydestä Jumalan ja ihmisen välillä. Rakkaudessaan Luoja vaatetti luomansa ensimmäiset ihmiset eläimen nahalla, koska heidän omat yrityksensä vaatettaa itsensä eivät olleet riittävät. Tässä näemme Raamatun lehtien ensimmäisen eläinuhrin. Aadam ja Eeva saivat alastomuutensa peitteeksi vaatteet Jumalalta lahjaksi mutta tämä vaatetus vaati viattoman kuoleman. Tämä on vahva esikuva Jumalan Pojan ristinkuolemasta ihmiskunnan hengellisen alastomuuden poistamiseksi.
Läpi koko Vanhan testamentin ihmiset uhrasivat eläinuhreja syntiensä sovittamiseksi. Kaikki nämä uhritoimitukset tähtäsivät kuitenkin esikuvallisesti tulevaan täydelliseen ja lopulliseen syntiuhriin.
Jeesuksen ristinkuoleman ja sitä seuranneen ylösnousemuksen kautta uusi tie Jumalan luokse on avattu jokaiselle. Synnin tuhoavasta puristusotteesta voi vapautua vain ja ainoastaan uskomalla Jumalan poikaan, joka lävistettiin ihmiskunnan pahuuden tähden.
Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän. Room. 5:18